4.3.2020

VARAUTUMISRYHMÄN PERUSTAMINEN

On suositeltavaa perustaa työpaikallenne ryhmä, joka ottaa vastuun mahdolliseen tartuntatautiepidemiaan valmistautumisesta.

Ryhmä koordinoi varautumista ja viestintää työntekijöille, pitää varautumissuunnitelman ajan tasalla ja antaa ohjeita tarvittaessa liittyen esimerkiksi siivoukseen, sairaustapauksiin, eristämiseen tai karanteeniin. Ryhmä seuraa valtakunnallista tilannetta, UM:n matkustustiedotteita sekä THL:n ja Työterveyslaitoksen ohjeita. Ryhmä arvioi myös erilaisten skenaarioiden, esimerkiksi mahdollisten karanteenien vaikutusta toimintaan ja toimitusketjuihin.

COVID-19 TARTUNTATAPA JA TAUDIN VAKAVUUS

Kun COVID-19-tautiin sairastunut yskii, puhuu ja aivastaa, hän tuottaa ilmaan pieniä pisaroita, joissa on tartunnanaiheuttajia. Nämä pisarat leviävät yleensä 1–2 metrin etäisyydelle sairastuneesta. Koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen pääasiallisesti näin pisaratartuntana lähikontaktissa.

Useimmat sairastuneista kokevat lieviä oireita ja toipuvat hyvin. Joillakin ihmisillä tauti voi olla vakava. Suurin osa vakavampia oireita saaneista on ollut iäkkäitä miehiä ja monella on lisäksi ollut jokin perussairaus.

COVID-19-TORJUNTATOIMET TYÖPAIKALLA

Torjuntatoimet suojaavat niin työntekijöitä, asiakkaita kuin yhteistyökumppaneitakin.

PUHTAUS JA HYGIENIA

Varmistakaa, että työpaikka on puhdas ja hygieeninen, koska tartunnan voi saada likaisilta pinnoilta. Toimet auttavat ehkäisemään myös muita tartuntatauteja kuten kausi-influenssaa ja vatsatauteja.

  • Siivousohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosivuilta: Ohjeistus siivoukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi 
  • Erityisesti työpaikoilla, jossa työskennellään toisten välittömässä läheisyydessä ja käytetään yhteisiä työvälineitä, tulee huolehtia hyvästä hygieniasta ja yleisestä puhtaudesta.
  • Myös laitteiden näppäimistöt ja muut työvälineet pitää puhdistaa säännöllisesti. Pyytäkää laitevalmistajilta ja -toimittajilta ohjeita laitteiden ja työvälineiden puhdistamiseen sekä varatkaa puhdistusvälineet helposti saataville.

Opastakaa säännölliseen ja oikein tehtyyn käsienpesuun (THL:n video) ja muistuttakaa yskimishygieniasta (THL:n video).

  • Varmistakaa, että käsienpesuun on mahdollisuus kaikilla työpaikalla kävijöillä, myös yhteistyökumppaneilla ja alihankkijoilla. Jos käsienpesu ei ole mahdollista, pitäkää alkoholipitoista käsihuuhdetta saatavilla.
  • Muistakaa toimia itse ohjeiden mukaisesti, johdon ja esimiesten esimerkki on tärkeää
  • Käsienpesu- ja yskimishygienian ohjeita voi tulostaa  THL:n aineistopankista (A4, A3, MP4)
  • Tarkemmat käsienpesu- ja yskimisohjeet.

SAIRAUSPOISSAOLOT

Pohtikaa, onko työpaikan sairaslomakäytäntöjä tarpeen muuttaa.

  • Kun työntekijä sairastuu, kotona sairastaminen estää tartuttamasta muita työntekijöitä
  • Turhaa terveyspalvelujen kuormittamista tulisi välttää. Odottelu terveydenhoidon vastaanotolla lisää tartuntavaaraa. Sairaiden on toki mentävä hoitoon tai antamaan laboratorionäyte, kun siihen on tarve.
  • Voisiko työntekijä jäädä omalla ilmoituksellaan sairaslomalle? Työterveyslaitos tukee EK:n suositusta ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytännöstä epidemia-aikoina. Tällöin työntekijä voi jäädä sairastamaan kotiin omalla ilmoituksella esimiehelle ilman lääkärintodistusta esim. 3-7 päiväksi. Ks. EK:n ohje
  • Varautukaa toiminnassanne tänä keväänä normaalia suurempiin  sairaspoissaolojen määriin.

MATKUSTAMINEN JA KARANTEENI

KUN TYÖNTEKIJÄ PALAA MATKALTA

  • Suomeen palannut työntekijä voi normaalisti palata työhönsä, mutta hänen on syytä seurata vointiaan. Jos kahden viikon sisällä ilmaantuu äkillisen hengitystieinfektion oireita, on syytä ottaa puhelimitse yhteyttä työterveyshuoltoon tai terveyskeskukseen. THL:n ohje: Ohjeita Suomeen saapuville matkustajille – koronavirus COVID-19.
  • Epidemia-alueilta palanneiden on syytä tarkkailla mahdollisia oireita 14 vuorokauden ajan matkan päättymisestä. Tänä aikana voi kuitenkin käydä normaalisti töissä huomioiden hyvä käsi- ja yskimishygienia. Harkintansa mukaan työnantajat voivat ohjata tällaisen henkilön etätöihin kotiin matkan jälkeen, vaikka tämä ei olisikaan saanut oireita. COVID-19-infektion itämisaika, eli aika altistumisesta ensioireiden alkuun, on arvion mukaan noin 2-12 päivää, keskimäärin noin 4-5 päivää.Epidemia-alueita ovat tällä hetkellä Manner-Kiina, Iran, Etelä-Korea ja Italia. Ajantasaiset tiedot epidemia-alueista kannattaa tarkistaa THL:n sivulta.

JOS TYÖPAIKALLA OLEVALLA HENKILÖLLÄ EPÄILLÄÄN COVID-19-TARTUNTAA

  •  Sairastunut ohjataan huoneeseen tai alueelle, jossa hän ei tartuta muita. Häneen voi olla yhteydessä vaikka puhelimella. Hän voi puhelimitse ottaa yhteyden työterveyshuoltoon tai paikalliseen terveyskeskukseen. Mikäli kyse on vieraasta, ottakaa itse yhteys terveydenhuoltoon.

KARANTEENIIN MÄÄRÄTTY TYÖNTEKIJÄ

  • Karanteeniin henkilön voi määrätä vain tartuntatautilääkäri (Tartuntatautilaki 1227/2016).
  • Karanteeniin määrätyn työntekijän kanssa voidaan tarvittaessa sopia etätyöstä.
  • Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on määrätty olemaan poissa työstään jonkin tartuntataudin, esimerkiksi koronaviruksen, leviämisen estämiseksi. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin ja huoltaja ei siksi voi tehdä työtä.
    Kelan tiedote tartuntapäivärahasta
    THL:n sivuilla tietoa karanteenista

ETÄTYÖ JA MUUT VARAUTUMISTOIMENPITEET

Siltä varalta, että COVID-19-tartuntojen riski lisääntyy Suomessa merkittäväksi, pohtikaa valmiiksi työpaikkanne toimenpiteitä, joilla kaikkien samanaikainen sairastuminen voitaisiin estää.

  • Suosikaa etätöiden teettämistä.
  • Pitäkää vain välttämättömät kokoukset, joissa on oltava fyysisesti läsnä.
  • Jos mahdollista, suosikaa virtuaalikokouksia ja sähköisiä yhteyksiä.
  • Kun kevät edistyy, ottakaa polkupyörätelineet esiin mahdollisimman pian.
  • Käyttäkää mahdollisuuksien mukaan joustavia työaikoja ja lisätkää tarvittaessa vuorotyömahdollisuuksia, jotta työntekijät eivät joutuisi kulkemaan ruuhkaisissa liikennevälineissä ja jotta työpaikalla olisi samanaikaisesti mahdollisimman vähän työntekijöitä.
  • Huomioikaa, että sairas työntekijä voi kokea ahdistua tai alakuloa. Hän voi tarvita tukea.

Lisätiedot:

viestinta@ttl.fi 

viestinnän erityisasiantuntija Kristiina Kulha, Työterveyslaitos, puh. 040 5486914, kristiina.kulha@ttl.fivanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen, Työterveyslaitos,  sirpa.laitinen@ttl.fi
ylilääkäri Heikki Frilander, Työterveyslaitos, heikki.frilander@ttl.fi